Loma-ajan kalasteluja

Terve!

Pitkä helteinen jakso on varmasti vaikuttanut monen kalastussuunnitelmiin. Niin minunkin. Vesien lämmettyä pitkälle yli 20 asteen, ei ole tarvinnut koskikalastuksesta haaveilla. Perhoja on sentään vähän tullut sidottua tulevia koitoksia varten. Tarpeeksi pitkään kun on kalastamatta, tulee kuitenkin tunne, että on pakko jonnekin päästä kalastamaan. Niinpä innostuin pari viikkoa sitten todella pitkästä aikaa lähteä pyytämään ahventa.

Olin kuullut tästä pienestä lammesta aiemmin ja tiesin siellä majailevan suuria ahvenia. Hankalakulkuisuuden vuoksi menin sinne ilta-/yökalaan kelluntarenkaalla. Aamuun saakka viihdyin vesillä, sain varmaan yli sata ahventa, mutta suurahvenia löysin vain yhden. Se oli kyllä komea, noin 940 grammaa. Sain lisäksi yhden hyvinkin puolikiloisen sekä muutaman 200-300g seutuville. Mukava reissu.

Liki kiloinen.

Viime viikolla peruuntuneen Siikakosken reissun tilalle piti keksiä jotain. Jarin kanssa oli ollut alustavasti puhetta, että voisi harkita vaikka Kemijoella käyntiä hauen perässä. Torstaina pääsin lähtemään iltapäivästä, mutta yksin, kun Jari ei pystynyt lähtemään. Olin suunnitellut kalastavani Pelikaanilla sellaisiakin kohtia, mihin isoilla veneillä ei ole asiaa. Lähtiessä laitoin varsin viestiä Rovaniemellä asuvalle Jerelle, jonka kanssa koluttiin useampikin kellurengasreissu Kemijoella Rovaniemellä asuessani. Jerehän innostuikin lähtemään mukaan ja sovimme treffit suoraan pelipaikoille. Minä olin perillä ennen yhdeksää ja virittelin vähitellen välineitä valmiiksi. Jere tuli puolisen tuntia myöhemmin ja vesille lähdettiin kymmeneltä, kun saimme raahattua veneen ja muut välineet 50 metrin päästä rantaan.

Haasteita luvassa.

Heti kun lähdettiin liikkeelle, alkoi satamaan vettä. Kymmenen minuutin kuurosta tuli kohtuudella maahan saakka. Jo parinkymmenen minuutin veneajelun jälkeen koettiin ylimääräistä jännitystä, kun lähes kolmen metrin vedessä keula kahahti johonkin ja Pelikaani keikahti voimakkaasti. Onneksi ei hörpännyt vettä. Joko siinä oli todella suuri ja teräväkärkinen kivi, tai tukki pystyssä. Pintaan saakka ei näkynyt, mutta 10cm pinnan alla pilkotti hieman jotain, kun pikaisesti ohi mennen vilkaisin. Reilu tunti etsittiin kaloja ja lopulta vetouistelemalla ne sitten löydettiin jopa hieman yllättäen "vain" vajaan kolmen metrin vedestä. Yleensä Kemijoella hauet on tulleet pääosin 4-6 metrin syvyydestä, toki pienempiä matalampaa. Ensimmäinen hauki oli reilu 80cm, toinen jo yli 90cm ja kolmas sitten jo komea noin 112cm hauki. Sen verran hoikka vaan oli, ettei mennyt vieläkään tälle kesälle 10kg rikki. Sain vielä pari haukea ja karkuutin yhden selvästi vauraan kalan, kunnes otti hiljeni selvästi yhden maissa. Jerelle ei suotu tärppiäkään, kokeiltiin loppuvaiheessa mun suuria shädejä hänellekin, mutta taisi syönti ehtiä hiipua liikaa. Ottivieheenä oli 32cm roach värissä ft. Ensimmäisen sain 22cm River roachilla samassa värissä, kun laitoin sen varsin perään heittelyn jälkeen, kun aloimme luotaamaan paikkaa laajemmalti. Olisiko ollut korkeintaan 30 metriä perässä, kun siihen jysähti. Yksi kala tuli yli kolmen metrin vedestä, loput alle. Läheltäkään ei löytynyt kuin reilun neljän metrin vesi eli loivaa penkkaa virran alla oli alue, missä hauet saalistivat. Läheltä löytyi reilun kuuden metrin monttu, mutta oli kyllä pohjapiirteiltäänkin varsin ilmeetön, eikä sieltä löydetty yhtään kalaa.

Noin 112cm

Puoli kolmen maissa lopeteltiin ja ajettiin rantaan, Jerellä oli kuitenkin aamulla töihin meno. Tuulikin alkoi hieman haitata pikku pelikaanilla liikkumista, joutui jo aallokon mukaan linjoja valitsemaan eikä voinut ajaa penkan reunan mukaisesti. Turinoitiin vielä tovi rannassa ja jatkoin kalastusta lähempänä puoli neljää. Aika nopeasti vapa taas taipui, tällä kertaa perässä oli 40cm Real eel värissä Golden ambulance. Komea 102cm. Sain vetäen vielä pari haukea, mutta auringon noustessa tuntui isompien ottihalukkuus hiipuvan ja kerran mm hauki pyörähti jo hieman laiskasti aika pinnassa uivan shädin perässä. Heittelin vielä jonkin aikaa penkkojen laitoja ja sainkin pari haukea Lazy Jerkillä värissä Magic Orange. Tuli muuten sen jerkin eka heitolla heti hauki. Keväällä taisi tulla Cartoon Pike -värillä vasta neljännellä heitolla. Täytyy jatkossa harkita tarkemmin mihin heittää, ettei niin montaa turhaa heittoa heitä..

Leppoisaa yöllistä puksuttelua.

Äkkiä tulikin jo aamu ja ajelin rantaan seitsemän maissa. Hieno yö, kymmenisen haukea ylös ja pienin saattoi olla nippa nappa alle 80cm. 85-90cm oli valtaosa. Kova urakka oli raahata kaikki vermeet takaisin 50 metrin päähän autolle ylämäkeen, varsinkin vene. Kaiken lisäksi vesi oli laskenut 60-70cm yön aikana ja rannassa oli melkoinen penkka, tätähän se Kemijoella tahtoo olla.. Nukkumaan pääsin kahdeksan maissa, nukuin taas autossa patjalla. Jo nukkumaan mennessä katselin, että taitaa jäädä unet lyhyeksi, kohta paistaa aurinko suoraan autoon. Ja niin paistoikin, kolmisen tuntia ehdin nukkua.

Päivä meni laiskotellessa ja ruokaa tehdessä ja kahvia keitellessä. Sain hieman siirrettyä autoa varjon tekeleeseen iltapäivällä, ja kävin autossa pötköttelemässä reilun tunnin, mutten ole varma torkahdinko lainkaan. Viiden maissa päätin lähteä ajelemaan uuteen kohteeseen. Matkalla hain hieman evästä ja meni joen rantaan syömään ja ihastelemaan kesäistä päivää.

Kelpaa evästää.

Vesille lähdin vasta lähempänä kahdeksaa. Luvassa oli selkeämpi ja viileämpi yö, mikä vähän arvelutti, varsinkin kun edellisyönä oli hauki selvästi aktiivinen. Haastava yö olikin, sain puoli neljään mennessä kolme haukea ylös, joista suurin oli noin 90cm. Kiertelin paljon laajemmalla alueella kuin edellisyönä, joten jonkin alueen tarkemmalla syynäämisellä olisi saalis voinut olla parempikin. Kemijoella on tärkeää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Isojen syönti-ikkunat voivat olla lyhyitä ja muulloin niiden saaminen on todella vaikeaa.

Pakkasin tavarat autoon ja nostin veneen kärryyn siten, että neljältä olin valmiina. Päätin ajella suoraan kotiin, jos vain jaksan. Saisipahan nukkua sitten kotona paremmin. Kerran piti pysähtyä jaloittelemaan, kun nouseva aurinko meinasi laittaa silmiä luppasemaan, mutta muuten matka sujui mukavasti. Kahdeksan maissa sain kotona laittaa pään omaan tyynyyn. Se oli sellainen pikainen 38 tunnin Kemijoen reissu, mutta kannatti kyllä käydä. Jokivesi oli noin 20-asteista, joten hieman oli alkanut jo viilenemään. Täytyy katsoa, ehtisikö vaikka syyskuussa käymään vielä uudestaan. Varsinkin ensimmäisen yön paikka osoitti arvelemani potentiaalin ja kohtalaisen lähellä sitä on oma suosikki kelluntarengaspaikkani.

Porot matkalla ruokailemaan.

Mutta, nyt onkin auto pakattu jo valmiiksi uusia seikkailuja varten. Aamulla suuntaamme Jarin kanssa kohti Norrbottenia eli Pohjois-Ruotsia. Alkuun kalastelemme muutaman päivän harjusta, sitten keskitymme taimeneen. Poltteet kunnon perhoreissulle on jo valtavat ja ottiperhoja on pitänyt vielä viime päivinä sidoskella. Kirjoittelen siitä sitten taas uutta juttua.

Viime hetken sidoksia.