Kurkistus pelivälineisiin

Oikein hyvää Uutta Vuotta! Perhokalastajat.netissä on ollut kiinnostava keskustelulanka, missä useammat perhokalastajat ovat kuvanneet ja kertoneet pelivälineistä, millä sonnustautuu kalalle. Kaikki taisi alkaa perhomaajoukkuemies Kai Kallion omasta rohkeasta aloituksesta. Tästä tuli ajatus avata itsekin hieman, mitä koskelle matkaan lähtee ja miksi. Kalastustekniikoiden ja välineiden avaaminen on ollut kyllä muutenkin ajatuksena, mutta tämä vaikutti mukavalta kokonaisuudelta. Erittäin harvoin käyttämääni haukisettiä en ala tässä sen enempää aukomaan, vaan keskityn nyt koskikalastukseen.

Pelivälineet

Yleensä autoon lähtee mukaan useita välineitä. Jos lähden yöreissuille, saattaa vapoja lähteä matkaan puolenkymmentä.  Vapoja olen hieman karsinut viime vuosina, eikä "varavapoja" juurikaan enää ole. Suurimman osan kalastuksesta olen nyt parin viimen kesän aikana toteuttanut oikeastaan neljällä eri vavalla. En ole välineiden suhteen kovin kova hifistelijä. Toistaiseksi mulle on riittänyt, kunhan kohtuudella pelittävät. Keloissakin tärkeintä on ollut, että ovat balanssissa ja jonkinmoinen jarru löytyy. Vavoissa on pyrkimys siirtyä pikku hiljaa täysin itse kasattuihin vapoihin. Keloja luultavasti päivitän pikku hiljaa laadukkampiin. Tätäkin blogikirjoitusta lukiessa huomaa varmasti mun valtavan merkkiuskollisuuden. Vavoissa ja keloissa merkkejä on laidasta laitaan. 

Streamervälineet

Streamerkalastuksessa käytän joko #7 9´ CTS Affinity MX:ää tai #6 9´ TFO BVK:ta. Siimoina näissä on kellusiimana #7 Airflon Scandi 85 ja BVK:ssa myös #6 Rion Grand. BVK:lla heittää helposti tuota seiskaluokan Scandia, joten suurilla streamereilla, pocket-tyyppisessä lähikalastuksessa Scandi on käytössä oikeastaan aina. Pidemmillä heitoilla, eli erittäin harvoilla järvikalastusreissuilla (lähinnä pohjoisessa), suvantokalastuksessa, hitaammissa virranosissa ym. vastaavissa pidempien heittojen tilanteissa Grand on ollut toimiva. Pinturikalastuksessakin on menetellyt kun olen joskus testannut. CTS:ään on myös pitkäheittoinen #7 Airflon 40+, joka menee vielä nippa nappa BVK:ssakin, mutta on jo hitusen turhan raskas. Kokeilin molemmissa vavoissa #7 SA:n SBT:tä, mutta se ei jotenkin sopinut omaan heittotyyliin. Intersiimana on viime kesäksi alekorista hommattu #7 Greysin GRXi lasi-inter. Ajaa kyllä asiansa, käytin erityisesti hankikorriaikana hitailla uitoilla pohjia myöten uittaessa. Upposiimaksi löytyi samasta alekorista SA:n Professional Type iv -upposiima, joka ei ole vielä päässyt tositoimiin. Muutamia muitakin siimoja on käynyt kierrossa, mutta nämä ovat nyt käytössä. Varasiimoja on toki joitakin. BVK:lle on lisäksi Airflon Streamermax uppokärkisiima, jota käytän harvakseltaan lähinnä korkean veden aikaan. Uppopolyleadereilla ja painoilla on pystynyt reagoimaan lähes kaikkiin tilanteisiin mitä on tarvinnut. 

Keloja on muutama useiden siimojen vuoksi. Scandi 85 on Orvis Access 7-9:ssä, Grand puolestaan Ruotsista ostetussa edullisessa Wild Trout 7/8 kelassa. Greysin GRXi 5/6 -kasettikelalla on SA:n Professional uppo, Greysin lasi-inter ja Airflon StreamerMax. Airflon 40+ on haukikelaksi hankitulla Sonikin 7/8 SK3-kasettikelalla, kun vaatii puolalta tilaa. Pohjasiimoja on 50-120m kelasta riippuen. Olen ostanut viime vuosina kuitusiimoja pohjiksi, joissa väri vaihtuu 10 metrin välein. Näin tiedän tarkalleen, minkä verran pohjia on kun suuremmasta puolasta laittaa. Ja nykyään on saatavilla aika pehmeitä kuitusiimoja, jotka soveltuu mun mielestä hyvin pohjasiimaksi. Perukevahvuutena on nykyään streamerkalastuksessa lähes aina 0,28-0,33mm kärki. Toki poikkeus vahvistaa säännön eli erityistilanteita tulee, esimerkiksi pienellä joella saatan käyttää 0,23-0,25mm kärkeä. Teen perukkeet itse kaikissa perhokalastusmuodoissa. Streamerkalastuksessa perukkeen tyvi on usein 0,53mm ja kärki 0,33mm. Pituutta tällöin pari metriä. Jos teen pidemmän perukkeen, tulee yleensä väliin vielä 0,40mm 50-80cm. Grandiin käytän tyvessä useammin 0,48mm, tuntuu oikenevan hieman tasaisemmin.

Streamervälineet. Näillä kuudella siimalla kattaa laajalti eri tekniikat

Suuremmilla joilla ja harvoilla suuremman taimenen pyyntireissuilla on pelissä myös switchini, MHX #7 11´. Kelaksi hankin vuosi sitten Vision Renfors III:n. Siimapolitiikka on ollut hieman hakusessa, mutta tänä kesänä tykästyin skagitteihin. Rakentelin itse noin 6,5 metrisen 28 grammaisen skagitin/ampparin Hardyn ampumapäästä, lisäksi testissä on 29 grammainen Airflon Skagit Compact, mutta olen harkinnut sen keventämistä (ja lyhentämistä) noin 26-27 grammaseksi. Juoksusiimana on Airflon Ridgeä, kun halvalla sain. Pohjasiimoina on 120 metriä 0,30mm kuitusiimaa. Ekan kesän käytössä oli Barrion Switch 7/8, mutten oikein hyvin päässyt sen kanssa sinuiksi. Sitä tosin heitti tarvittaessa takurillakin. Tähän mennessä olen mennyt polyleadereilla (inter ja fast sinking), mutta tarkoitus on kokeilla kyllä tippejäkin tulevaisuudessa.

Switch-setti

Pintaperho- ja pupakalastusvälineet

Pintaperho- ja pupakalastuksessa on käytössä ollut lähes aina itse kasattu TFO Finesse #4 8´9. Mukavan pehmeä vapa joka pitää kalatkin yleensä rauhallisina. Heittopituudet eivät ole vahvin osa-alue, niinpä tuulisiin keleihin ja muutenkin hieman nopeampana vapana talvella valmistuu LOOP Cross S1 #4 9´. Aikaisemmin omistin Visionin Gt4fourin #4 8´, joka oli kyllä varsin hyvä vapa, mutta päädyin silti myymään sen. Pikkupuroilla ja harrikalassa käytän myös Flextec Streamtec #3 7´6:sta. Sillä kyllä pärjää isommankin kalan kanssa kohtuudella. Siimana molemmissa on pintaperhoilla ja yleensä pintapupakalastuksessa myös Wulffin TT #4. Kelana on GLoomis Eastfork 3/4. Purokalastuksessa ja "yleissiimana" on #4 Rion Gold Guidelinen Haze 2-4 kelassa. Varasiimana kaapissa on ainakin Airflon Ridge Delta #4, joka on mun mielestä varsin mukavaheittoinen siima. Puroilla käytän välillä vapana Flextec Streamtec #3 7´6:sta. Pupakalastuksessa peruke on yleensä suunnilleen vavan mittainen ja kärkenä 0,15-0,23mm. Pintaperholla kalastaessa tilanteet vaihtelevat paljon. Lyhimmillään vavan mittainen peruke riittää helposti ja välillä peruke on vähintään 4 metrinen. Kärkikin vaihtelee 0,10-0,20mm. On saattanut kovassa koskessa olla paksumpikin. Pohjoisen reissuilla on nykyään aina mukana paksuuksia 0,10mm saakka. Välillä kalat ovat todella arkoja.

Pupa- ja pinturisetti

Nymfikalastusvälineet

Nymfisetissä mulla on vain yksi vaihtoehto. Vapana toimii Flextec Streamtec #3 10´, jolla on kyllä toistaiseksi pärjännyt mutamille yli 60cm taimenillekin. Kelana on toiminut Loop CLW 2-6, joka tasapainottaa vavan sopivasti. Nymfikalastuksessa hyvällä balanssilla on merkitystä, koska vapaa kannatellaan koko ajan ylempänä tai kättä ojentaen. Tai näin ainakin minä teen. Kelalla on vain 50 metriä pohjia ja noin 30 metriä 0,26mm indikaattorisiimaa. Indikaattorisiimalla on helppo lingota perhot kauas, jopa yli 15m päästä on tullut kaloja ongittua. Myös tuntuma perhoihin on erinomainen. Toki voi käyttää tavallista monofiiliä tai vaikka keltaista Streniä, mutta tykkään helposti erottuvasta siimasta omassa käytössä. Haasteet tulevat sateella, jolloin siima ihmeellisesti takertuu vapa-aihiota vasten ja jo parin vavan mittaiset "heitot" ovat työläitä. Pitkät heitot toteutan ottamalla pari kolme löysää siimalenkkiä toiseen käteen ja linkoan painavat perhot vavan mittaisella siimalla takaviistosta (samalla voimavedon tehden) korkeahkolla kaarella päästäen lenkit perään. Jos perho/perhoja on vedessä, saa vielä hieman lisää vapaa "ladattua". Vähäisellä harjoittelulla saa pitkiin heittoihin kohtalaisen tarkkuuden, mutta ei näin toki kannata kovin kapeita kiven välejä alkaa ronkkimaan tai saa varautua jatkuvaan perhomenekkiin. Indikaattorisiimaan sidon perukkeen nykyään tippetringillä. Perukkeena on oikeastaan joko 0,23mm tai 0,18mm fluorocarbonia, riippuen tilanteesta. Jos on pitänyt tilanteen vuoksi päätyä muuhun paksuuteen on siimana monofiiliä, koska muita fluoroja en ole vielä hankkinut. Joskus toki on muuten vain monofiili käytössä, mutta fluorocarbon tuntuu kestävän hankauksia paremmin ja pitäisi myös upota hieman paremmin. Perukkeen pituus on yleensä puolisen metriä enemmän kuin paikalla on syvyyttä. Perhoja on yleensä aina kaksi, harvoin kolme. Noilla olen kokenut aika hyvin pärjääväni. 50cm taimenet vääntää tällä setillä 5-20 sekunnissa haaviin jollei ole erittäin kovaa virtaa tai muuten vain tavallista riskimpi kala. Olen joskus nostanut 47cm harrin suoraan "plaaniin" ja haaviin, toissa kesänä 59cm taimen tuli noin kolmessa sekunnissa ylös. No saattoi mennä neljäkin sekuntia, mutta suoraan haaviin se tuli.

Nymfivermeet

Muut välineet

Kelat säilytän usein Greys GRXi:n tai Sonikin kelalaukussa tai omissa kelapussukoissaan muovipussissa, kun pakkaan autoa. Siellä on lähes kaikki muukin pienempi tavara. Pussin saatan laittaa reppujakkaran sisälle, joskus pakkaan ihan sellaisenaan. Kahluuvermeet säilytän ja kuljetan Rapalan kahluukamalaukussa. Perukemerkkinä olen käyttänyt jo vuosia pääosin Rion Powerflexiä. Kivijalkaliikkeissä en sitä ole täällä päin nähnyt, joten olen koittanut ostaa aina muutaman rullan kerralla jos jossain olen sattunut näkemään. Perhorasioita kulkee mukana 1-12, riippuen reissun luonteesta. Muut olennaiset varusteet ovat ainakin kalaluvat muovitaskussa, suonipihdit, timanttiviila, polarisoidut aurinkolasit (ruskeat tai kellertävät linssit), siimaleikkurit, minipuukko, tippetsiimoja, kelluntarasvaa ja perhonkuivausainetta sekä haavi. Mukana lähes aina myös kamera, mitta, uppoavia polyleadereita, painoja, thingamablobbereita (kohoja) ja kalapussi. Ruokakaloja otan varsin harvoin, mutta on myös vastuutonta vapauttaa mitallinen kala, jos se on selkeästi vahingoittunut. Monessa vavassani on apumitat (yleensä 50cm tai 60cm) valmiiksi, joten mittanauhaa ei tarvitse aina käyttää.  Monet mitoistani onkin +-2cm haarukalla, vaikka "tarkkoja" senttejä käytänkin. Kamat survon joko kahluutakkiin tai reppuun. Vuosia käytössä ollut Savotan reppu on tullut tiensä päähän. Viime kesänä sain jo sitä paikkailla. Olen siihen tehnyt itse chestbagin Savotan vyölaukusta, mikä ajoi hyvin asiansa tarvittaessa. Ensi kesäksi tulee kuitenkin hankittua uusi kantolaite, varmaankin chestbag+reppu tai liivi+reppu -yhdistelmä. Käytössä on kaksi haavia, joista suurempi on taimenkalassa ja pienempi lähinnä pohjoisen harrireissuilla. Haavit on kiinni magneettivapauttimella ja karbiinihaalla, jolloin haavin vaihtaminen repun ja kahluutakin välillä käy helposti. Puroilla en yleensä haavia kuskaa matkassa, samoin pohjoisen pusikkorannoilla saatan jättää pois.

Näistä valikoin tavarat koskelle, toiset jäävät autoon

Reppu ja haavit, joista suurempi taimenen pyyntiin ja pienempi harrireissuille

Nämä perhorasiat kulkee useimmin repussa, oikealla sumari- ja lapin askit

Kahluuvälineinä on pääkäytössä Simms Freestone -housut, Simms Headwaters -takki ja Visionin Loikka Gummi -kengät. Nastat olen varalta ostanut, mutten ole vielä päätynyt niitä laittamaan kun pito on ollut riittävä. Varahousuina on vanhat Simmsin Headwatersit ja Vision Extremet, jotka molemmat tihkuvat hieman läpi ja molempia on paikottu useita kertoja. Varakenkinä on huopapohjaiset Visionin Makot sekä aika loppuun kulutetut kumipohjaiset Simms Freestone -kengät. Päässä on yleensä aina lippis, kylmällä kelillä pipo. Kylmällä kelillä käytän jonkin verran kynsikkäitä, mutta jos on riittävästi vaatetta päällä, tulee harvoin sormille kylmä ja pärjää hyvin avokäsin. Lähinnä tuulella ja kostealla kelillä tulee kylmä, jos saa kaloja ja joutuu käsiä liottelemaan kylmässä vedessä.

Kalalle sonnustautuessani kasaan yleensä aina jomman kumman streamersetin. Tai joskus kasaan molemmat, jolloin yleensä laitan toiseen surffin ja toiseen streamerin. Tykkään kalastaa eniten streamerilla. Lisäksi kasaan usein joko nymfisetin tai pupasetin. Joskus kaikki kolme on kasassa ja matkassa. Välillä lähden yhden vavan taktiikalla ja vain tiettyjä asioita kokeilemaan, esimerkiksi streamerkalastamaan tai nymffaamaan. Viime kesänä ratkaisin monipuolisemman kalastuksen mahdollisuuden kahdella vavalla siten, että kasasin nymfisetin normaalisti ja otin reppuun Eastforkin kelan, missä on Wulff TT #4. Mikäli kuoriutumista tapahtui, vaihdoin vain kelan ja kalastin kymppijalkaisella pupakalastusta. Vapa on varsin hyvä rullausheitoissa ja nelosen siima on oikein passeli. Tekniikan vaihto on myös nopeaa kelaa vaihtamalla. En oikeastaan havainnut juuri mitään negatiivisia puolia tässä tavassa, joten tätä tulee käytettyä tulevina vuosina.

Korriaikana tyypillinen varustukseni, BVK ja Finesse

Puroreissuilla tai pelkällä nymffausreissulla mukana saattaa olla vain yksi perhorasia. Mikäli kasaan koskelle jopa kolme settiä (streamer, nymfi ja pupasetti), on rasioitakin luonnollisesti useita. Yleensä tällöin repussa on 1-3 streameraskia, 1 nymfiaski, 1 nymfi/pupa-askiyhdistelmä ja 1-2 pinturiaskia.

Tässäpä jonkinmoisen selostus minun pelivälineistä, jotka useimmin kulkeutuvat matkassani koskilla. Toivottavasti tästä on joillekin hyötyäkin ja saatte uusia ideoita omia vermeitä päivittäessänne. Jokaiselle muotoutuu omat tavat ja takniikat ja sitä myötä välineet sen mukaisesti. Mietin alun perin tähän yhteyteen myös perhorasioihin kurkkaamista, mutta rasiat ovat kesän jäljiltä vielä pahasti vajaina, joten järkevämpää tutustua niihin sitten kun niissä on taas perhojakin. Perhonsidonnan olen saanut jo alkuun, viimeinkin. Ja Loopit ovat myös edistyneet, eiköhän ne kevääksi valmistu.

Mukavaa talven jatkoa ja ahkeria sekä idearikkaita hetkiä sidontapenkin ääressä!