Välineiden huoltoa

Tässä kun vapaprojekti on loppusuoralla ja odottelen lakkausten kuivumista, ajattelin aikani pitimiksi tekaista pienen jutun välinehuollosta. En ole niitä aktiivisimpia huoltajia, mutta toki jotain teen, jotta välineet kestäisivät kauemmin. Nämä on varmasti usealle tuttuja, mutta voi joillekin toimia myös hyvänä muistuttajana. Välineet ehtii vielä hyvin huoltaa ennen pääkalastuskautta.

Siimat

Perhosiimat on sen verta arvokkaita nykyään, että niistä kannattaa pitää huolta. Ja säännöllisesti huoltamalla siimojen käyttöikä pitenee huomattavasti. Joka reissun jälkeenkin voi siimat hoitaa. Huoltamalla parantaa myös heittopituuksia ja kelluvalla siimalla kelluvuutta. Huollan siimat pariin kertaan kesässä, joskus useamminkin. Toki jos jokin siima on ollut hyvin vähällä käytöllä tai ei lainkaan, käsittelen siiman vasta kauden päättyessä. Siimoihin löytyy usean merkkisiä hoitoaineita, ja siimamerkkien suosittelemia aineita kannattaa käyttää, koska kaikki eivät välttämättä sovellu toisentyyppisiin pinnotteisiin. Siimavalmistajien sivuilta löytää yleensä tarkempaa infoa.

Huoltaminen on yksinkertaista. Alkuun voi liottaa siimaa hetken kädenlämpöisessä vedessä, missä on tippa pesuainetta. Tämän jälkeen vain käsittelee siiman vaikka siimanhoitoaineella kyllästetyllä kankaanpalalla tai sienellä siiman pariin kertaan edes takaisin ja kelailee siiman takaisin kelalle. Jotkin aineet vaativat yön yli vaikuttamisajan, minkä jälkeen ylimääräiset pyyhitään pois. Jos siima ei näytä likaiselta, ei pesukaan ole välttämätöntä. Esimerkiksi hiekkaisella paikalla kalastaessa voi siiman ikää lisätä sekin, että huuhtelee kalareissun lopussa siimat vedessä. 

Kelat

Huollan kelat yleensä talvisin kauden päättyessä. Löysään jarrut kokonaan, jottei jouset väsy. Osa toteuttaa tämän aina reissujen välissä, mutta mulla se on tahtonut toteutua vain talven koittaessa. Joskus muistan reissujen välissäkin sen tehdä, etenkin niille keloille mitä käytän harvoin. Talvella kelojen jarruja ei tule käytettyä, kun kelatkin lepäilevät laatikossa. Tällöin jarrun jousimekanismi saattaa väsyä eli painua sisään, samoin jarruihin saattaa pinttyä likaa niin, että jarru alkaa pätkimään. Esimerkiksi korkkijarrussa korkkilevy saattaa painua kasaan. Putsaan keloista hiekat ja roskat pois. Lisään tarvittaessa akseliin vaseliinia ja laakeriin saatan tipauttaa öljyä. Yksisuuntalaakeria kannattaa myös tarvittaessa puhdistaa, eräs kela alkoi itelläkin suttaamaan tyhjää, kun laakeri ei pelannut kunnolla. Puhdistus ja uudet öljyt poisti ongelman. Joistakin keloista olen aukonut jarrupakan ja tarkistanut jarrun kunnon ja tarvittaessa puhdistanut. Useisiin kelamerkkeihin saa varaosia, esimerkiksi jarrun kuluessa, mutta moiseen ei mun ole tarvinnut vielä ryhtyä. Keloja purkaessa kannattaa laittaa osat järjestykseen ja ottaa vaikka kuvia purkuvaiheessa, niin menee osat varmasti oikein kootessa. Hyvänä muistisääntönä toimii se, että yhtä monta osaa pitäisi mennä takaisin, kuin on purkanut, eli osia ei saa jäädä yli kasaamisen jälkeen. :)

Huoltoprojekti alkamassa. Armoton merkkiukollisuuteni näkyy kuvasta hyvin, melkein kaikki eri merkkisiä. :D

Vavat

Vapoja en muuten juuri huolla, kuin huolehtimalla vavan kuivamaan reissun jälkeen. Sateisten reissujen jälkeen otan vähintään kahvaosan pois vapapussista, muuten riittää, ettei vapa "unohdu" vapaputkeen, vaan nostaa vaikka pussin kera pois putkesta, että kosteus pääsee haihtumaan. Välillä on hyvä putsailla liitoksista hiekat yms. pois, naarasholkkien putsailuun käy vaikka piipunrassi. Liitoksiin voi laittaa myös vahaa, jos meinaa olla ongelmia liitosten kiinnijämähtämisessä tai liiallisessa väljyydessä. Vaparenkaiden kuntoa seurailen myös satunnaisesti ja putsailen likoja pois, jotteivat kuluttaisi siimoja. Pahasti tummunutta liukasta kahvaa voi hoitaa fairypesulla ja kevyellä hionnalla (vaikka P400:lla), tuntuu sen jälkeen käteen ihan erilaiselta. Vanhaan vapaan voi vaihtaa vaikka pelkän kahvan, jos se on mennyt pilalle. Alla kuvia TFO Professionalin kahvan vaihdosta, missä kahva oli halki, irti ja tosi kulunut. Tilasin valmiin kahvan, joka oli aika tarkkaan edellisen mitoissa. Kelakiinnike irtosi kiehuvassa vedessä, kahvakin lähes kokonaan. Hioin vanhat liimat pois, tein kahvan reiän sellaiseksi, että juuri ja juuri meni alakautta paikoilleen. Pienen teippisovitteen laitoin etuosaan. Liimana on hyvä kayttää vaikka hyvin turpoavaa PUR-liimaa, jotta kahva tarttuu joka kohdasta kiinni. Kelakiinnikkeen voi liimata samalla PURrilla, mutta aivan hyvin myös epoksilla.

TFO Professionalin kahva oli lopussa, keskeltä kahva oli halki ja irti

Uusi kahva saa koko vavan näyttämään uudemmalta

Kahluuvarusteet

Tämä on mulla ehkä se huonoin hoidettu osio. Toki laitan aina reissun jälkeen kahluuhousut kuivumaan, ja jos on hikoiltu reilusti käännän ensin nurinpäin, jos ei niin laitan kuivamaan niin, että kuivavat kuitenkin myös sisältä. Mikäli kalapäiviä kertyy peräkkäin, on kuivattaminen hankalaa, varsinkin telttareissuilla. Yhdet housut ottivatkin homelaikkuja eräällä Norjan reissulla, kun joka päivä sateli, eikä housuja voinut nurinpäin kuivattaa. Joka tapauksessa jalkaosan neopreeni kuivaa hitaimmin ja sen kuivumisesta pitää huolehtia.

Homelaikut muistona Norjan reissulta

Innokkaimmat huuhtelevat kahluuhousut joka reissun jälkeen. Minä olen pessyt housut suunnilleen kerran vuodessa, toki enimpiä likoja joskus suihkutellut vähemmäksi. Laimea pesuaineseos ja mattoharja toimii kohtuudella, housujen pesuun löytyy myös pesuaineita (Gore-tex housuille vaikka Nikwax Tech Wash) ja pyykinpesukoneessakin voi pestä. Housut kannattaa pesun jälkeen käsitellä ulkopuolelta kyllästeaineella (Esim. Nikwax Tx-Direct), mikä pidentää käyttöikää. Mikäli housut on vetoketjumallia, pitää vetoketjua muistaa huoltaa ja käsitellä asianmukaisin ainein.

Jos housut tuntuu vuotavan, voi reiän paikallistaa vaikka housut nurin päin kääntämällä ja laskemalla vettä sisälle. Pikku hiljaa vesi tihkuu reiän kohdalta läpi. Jos on isompi vuoto, sen huomaa välittömästi. Olen merkannut vuotokohdan kynällä, kuivattanut housut ja paikannut yleensä ulkopuolelta. Paikkaaminen onnistuu hyvin vedenkestävillä ja joustavilla Aquasure tai Aquaseal -liimoilla. Isompiin reikiin on hyvä laittaa paikka, mitä yleensä tulee kahluuhousujen mukana, joko leikattavana kankaana tai suoraan muotoilluna kangaspalana. Paikan voi kiinnittää samalla liimalla.

Kahluutakki kannattaa myös välillä pestä ja sen jälkeen käsitellä ulkopuolelta kyllästeellä. Ei sitten kovallakaan sateella yllätä ikävästi. Joskus tarrakiinnikkeistä saa irroitella langan pätkiä ja roskia, jotta tarrat toimivat hyvin.

Kengät kuivatan myös aina reissun jälkeen, sen mitä ehtivät kuivaa. Väliin huuhtelen kengistä likoja vähemmäksi. Joillakin on tapana käsitellä jo uusista kengistä saumaompeleet Aquasure-liimalla, mikä varmasti lisää käyttöikää. Mulla on vain yksistä kengistä sauma ratkennut, muuten kengät ovat kuluneet loppuun eli pohjat tulleet tiensä päähän. Huopapohjaisiin pystyy itse vaihtamaan pohjat, toki myös suutarilla voi käytättää. Nahkakenkiä voi väliin hoitaa hoitoaineella, pysyy nahka parempana. Kuluneet nauhat voi joutua vaihtamaan, monista kengistä ne kuluu äkkiä pilalle. Vahatut nauhat kestävät aika hyvin, esimerkiksi luistimien nauhat on vahattuja. 

Kahluuvermeitä säännöllisesti huoltamalla pidentää niiden käyttöikää reilusti. Saattaapa ikä jopa tuplaantua.

Laitan aina kamppeet välittömästi kuivumaan kotiin palatessani, muuten ne helposti unohtuisivat. Toki laitan reissun jälkeen myös perhorasiat kuivumaan eli vähintään kannet auki. Eväät ja märät vaatteet on hyvä myös muistaa ottaa pois repusta, ettei odota kiva ylläri seuraavalla reissulla. :) Toki myös teltta, makuupussi jne. täytyy muistaa huoltaa ja kuivattaa reissun jälkeen.

Tässäpä tiivistetysti jotain huoltovinkkiä, kuinka minä teen ja mitä asioita voi olla hyvä ottaa huomioon. Muista sinäkin pitää hyvä huoli välineistäsi.